Lambogrhinin luksusautojen historiassa riittää sattumia ja käänteitä

Kaikki tunnistavat italialaisen autovalmistajan Lamborghinin majesteettiset autot, mutta yrityksen perustajan Ferruccio Lamborghinin tarina on vähemmän tunnettu. Aivan kuten supersankareilla, jokainen tämän tason menestystarina on täynnä mielenkiintoisia ja vauhdikkaita käänteitä. Lambogrhinin menestystarinan alkupiste on Ferruccio Lamborghinin ja Enzo Ferrarin kohtaaminen.

Ferruccio Lamborghini syntyi mekaniikka veressään

Ferruccio Lamborghini syntyi Pohjois-Italiassa vuonna 1916 ja menehtyi vuonna 1993.. Lamborghini oli nuoresta pitäen ollut kiinnostunut autoista ja niiden mekaniikasta. Hänen perheensä toimi viininviljelijöinä, mutta Ferruccio Lamborghini ei oikeastaan koskaan kiinnostunut itse viljelytyöstä, ainoastaan koneista jolla sitä suoritettiin. Toisen maailmansodan aikana hän työskenteli lentokonemekaanikkona ja tuli tunnetuksi varsinaisena mekaniikan velhona, sillä hän tuntui löytävän ratkaisun monimutkaisimpaankin tekniseen ongelmaan. Sodan päätyttyä Lamborghini avasi moottoripyörien ja autojen korjaamiseen erikoistuneen verstaan ja alkoi sivutyönään valmistaa traktoreita armeijan ylijäämämateriaaleista. Traktoreilla riitti kysyntää maaseutualueella ja Lamborghini pystyi valmistamaan niitä yhden kuukaudessa. Yrityksen kasvaessa vuonna 1960 hän päätti laajentaa toimintaa ja aloittaa öljylämmittimien ja ilmastointilaitteiden valmistamisen. Lamborghinista tuli yksi italian suurimmista maatalouslaitteiden tuottajista ja Ferruccio Lamborghini kokosi itselleen merkittävän omaisuuden. Omaisuutensa myötä Lamborghini pääsi jatkamaan vapaa-ajallaan myös autoharrastustaan. Tosin nyt hänen nuoruutensa vanhat Fiatit vaihtuivat luksusautoihin, joille Lamborghini oli erityisen perso.

Käänteentekevä tapaaminen Ferrarin kanssa

Nyt jo varakas yrittäjä ja pitkäaikainen autoharrastaja  Lamborghini käytti rahansa mieluiten luksusautoihin, joita hänellä olikin pian komea kokoelma. Lamborghinin suosikkimerkkejä olivat mm. Maserati, Mercedes-Benz ja Alfa Romeo. Hän päätti myös ostaa useita Ferrareita ja tästä sai alkunsa myös Lamborghinin autojen menestystarina. Lamborghinilla oli jatkuvasti ongelmia Ferrarin kytkimen kanssa ja vihdoin ongelmaan turhautuneena hän meni tapaamaan Enzo Ferraria. Maailma ei olisi välttämättä koskaan nähnyt Lamborghinin menestystarinaa, ellei Enzo Ferrari olisi vastannut asiakkaansa valitukseen sanomalla, että vika ei ole autossa vaan kuljettajassa! Lamborghini päätyi ratkaisemaan ongelman lopulta omien teknikkojensa kanssa ja lähestyi jälleen Ferraria ehdottamalla, että hän voisi tarjota ratkaisun heidän käyttöönsä.

Ferrari tulistui ehdotuksesta ja käski Lamborghinin pitäytyä traktoreissaan. Koska Lamborghini ei ollut ainoastaan tekninen nero vaan myös italialainen, vastaus ei ollut hänelle ainoastaan loukkaus vaan myös avoin haaste.

Lamborghini oli säästänyt menestyksekkään yritystoiminnan avulla miljoonia liiroja ja päätti nyt käyttää osan rahoista oman luksusauton rakentamiseen. Hän päätti, että autoon tulisi V12-moottori ja löysi pienestä Sant’Agatan kaupungista autovalmistajan, joka oli valmis toteuttamaan hänen suunnitelmansa. Lamborghini palkkasi Ferrarin entiset työntekijät Giotto Bizzarinin, Franco Scaglionen ja  Gian Paolo Dallaran vastaamaan auton suunnittelusta. Tehtävä oli hyvin selkeä: heidän täyty luoda ylellinen ja tehokas GT, joka pystyisi kulkemaan 150 mailia tunnissa Italian kuuluisalla moottoritiellä Autostrada del Solella, joka yhdistää Milanon ja Napolin. Tämän suunnittelutyön tuloksena syntyi Lamborghini 350GT. Loppu onkin historiaa.

Kaiken takana on härkä

Ferruccio Lamborghini käytti horoskooppimerkkiään härkää autojensa symbolina. Lisäksi suurin osa autoista on nimetty härkätaisteluissa menestyneiden kuuluisien henkilöiden, härkien  tai muuten härkätaisteluihin liittyvien termien mukaan. Nimi Muira tulee Don Eduardo Muiralta, joka kasvatti taisteluhärkiä, Islero taas oli härkä, joka tappoi kuuluisan matadorin Manoleten ja Espada on härkätaistelijan ase, tietynlainen miekka.

Ei uutta, vaan parempaa

Ferruccio Lambgorhini on itse sanonut, ettei hän oikeastaan keksinyt koskaan mitään uutta. Sen sijaan hän kopio ja pyrki parantamaan toisten töitä. Tämän takia hän esimerkiksi käytti Ferrareista tuttua 12 sylinterin moottori, parannellen sitä lisäämällä ominaisuuksia 4 sylinterisestä Alfa Romeosta.